Lyseon lukuvuotta 2017–2018 värittivät pienet poikkeusjärjestelyt: vesikattoremontti sulki osan sisäpihasta sekä opiskelijakunnan vapaa-ajan tilan, luokka 125 saatiin käyttöön vasta kesken syyslukukauden, kattoremontin laajeneminen puolestaan sulki koulun laboratorion ja pienen neuvotteluhuoneen sekä hetkellisesti myös muutaman opetustilan.
Fyysisiin tiloihin vaikuttavien järjestelyjen lisäksi Lyseon hallinnossa oli poikkeuksellinen lukuvuosi rehtori Samuli Laitisen piipahdettua kouluvirastolla vs. lukio-opetuspäällikkönä 11.9.2017–28.2.2018. Lyseon vs. rehtorina työskenteli tuon ajan apulaisrehtori Päivi Kiiski. Toisena apulaisrehtorina kyseisen ajan toimi oman työnsä ohessa opinto-ohjaaja Pauliina Pöntinen.
Pienet poikkeustilanteet eivät ole kuitenkaan häirinneet Lyseossa tehtävää työtä: lukuvuosi vietiin läpi kunniakkaasti paitsi ydintehtävää toteuttaen myös toimintaa eri tavoin kehittäen. Uusia opettajalaitteita on käytetty ahkerasti, samoin kuin uusia oppimisympäristöjä. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä oppimisessa on tullut todellakin jo arkipäivää. Tulevaisuuden lukion vaatimuksiin ja tavoitteisiin on pyritty vastaamaan jo etukäteen ennakoiden.
Lyseo on lukuvuonna 2017–2018 toiminut aktiivisesti valtakunnallisessa lukioiden kehittämisverkostossa ja kerännyt kokemuksia opiskelijoiden laajemmasta vapaudesta valita reaaliaineen kursseja lukion oppimäärään OKM:n tuntijakokokeilussa. Lisäksi Lyseosta on ollut edustus OKM:n lukiouudistusta pohtivassa Pyöreän pöydän keskustelussa. Kuluvan lukuvuoden aikana Lyseossa onkin alettu suunnata katseita kohti uudistuvan lukiolain vaatimuksia ja mietitty, millaisia toiminnallisia uudistuksia on mahdollista kokeilla lukuvuonna 2018–2019 ennen varsinaisen uuden lukiolain voimaan tuloa. Kuopion Lyseolta pyydettiin lukiolain valmisteluun liittyen myös asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnan kokoukseen 22.5.
Yksi lukiolakiin tulevista uudistuksista liittyy lukioiden ja korkea-asteen yhteistyöhön. Kuopiossa korkeakouluyhteistyötä ennakoitiin tekemällä yhteistyösopimus Itä-Suomen yliopiston avoimen korkeakoulun Aducaten kanssa. Sopimuksen myöstä lukiolaisilla on ollut mahdollisuus suorittaa korkeakouluopintoja jo lukioaikana. Opetustarjonta on valtakunnallisesti poikkeuksellisen laaja. Lyseon opiskelijatkin ovat päässeet jo korkeakouluopintojen makuun, ja tulevana lukuvuotena entistä useampi aikoo kurkistaa korkea-asteen opintoihin. Lyseon lukion opinto-ohjaaja Pauliina Pöntinen koordinoi yhteistyötä lukiokoulutuksen osalta.
Tulevaisuuden lukion johtamiseen on valmistauduttu myös koulun sisäisessä hallinnossa. Lyseon johtotiimi osallistui koulujen johtoryhmille suunnattuun koulutuskokonaisuuteen lukuvuonna 2017–2018. Koulutuksessa suunniteltiin uusia toimintamalleja oppilaitosjohtamiseen. Lyseon osalta koulutuksen konkreettisinta antia edustaa päivitetty organisaatiokaavio, jossa keskiöön nousee kaikkeen koulun toimintaan kiinnittyvä pedagoginen tiimi.
Lyseon opettajakunnassa tapahtuu muutoksia harvakseltaan. Lukuvuoden 2017–2018 alussa kuitenkin päättyi yksi aikakausi Lyseon historiassa, kun pitkään ja ansiokkaasti palvellut, erittäin pidetty ja kunnioitettu biologian ja maantieteen lehtori Aarne Kohonen jäi viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Aarnen työtä jatkamaan valittiin Laura Okkonen. Historian, yhteiskuntaopin ja filosofian lehtorin virkaan puolestaan valittiin Kari Hoffren. Molemmat uudet opettajat ovat työskennelleet Lyseossa jo kuluneen lukuvuoden. Lukuvuodeksi 2018–2019 Lyseoon tarvitaan myös matematiikan tuntiopettaja. Tätä pestiä hoitaa Kaisa Pirkonen. Henkilökuntakuulumisten yhteydessä on syytä mainita paikoin opettajan hommiakin hoidelleen, entisen lyseolaisen Aapo Pajalan ansiokas toiminta siviilipalvelusmiehenä: Aapo tarjosi arvokasta tukea monissa asioissa niin opettajille kuin opiskelijoillekin.
Työntäyteisen arjen vastapainoksi halusimme järjestää kunnon juhlat, kun Suomi täytti 100 vuotta joulukuussa 2017 – Lyseolla juhlinta kesti kaksi päivää ja saavutti sellaiset mittasuhteet, että puolihysteeristä Suomi 100 -henkeä muisteltiin vielä penkkaripäivän abivideossakin. Näiden päivien tarkemmasta kulusta voitte lukea tämän julkaisun kohdasta Toimintaa ja tapahtumia. Tällaisen tapahtuman järjestäminen vaatii tekijöiltään luovuutta, sitoutumista ja lukemattomia työtunteja. Lämpimät kiitokset erityisesti Lyseon juhlatiimille isosta ja onnistuneesta työstä!
Itsenäisyyspäivän aattona myös paljastettiin entisen rehtorimme, opetusjohtaja Leena Auvisen muotokuva Lyseon juhlasalissa. Leena Auvinen toimi Kuopion Lyseon rehtorina vuosina 1995–2014 ja oli muuten ensimmäinen ko. virassa toiminut nainen – tyttörehtori, kuten jotkut vanhat seniorit häntä joskus nimittivät. Siitä syystä muotokuvajuhla aluksi kuultiin Ranskalaiset korot, jonka lauloi lehtori Miia-Maarit Saarelainen siviilipalvelus-/monitoimimies Aapo Pajalan säestyksellä. Leenan Auvisen muotokuvan on ottanut valokuvaaja Markus Aspegren.
Tänä lukuvuonna me lyseolaiset olemme tehneet hedelmällistä yhteistyötä monien koulun ulkopuolisten ihmisten kanssa. Haluamme tässä yhteydessä kiittää erityisesti Pohjois-Savon Liiton Jari Sihvosta. Jari kannusti Lyseon nuoria osallistumaan valtakunnalliseen 100visio-kilpailuun ja oli tiiviisti mukana järjestelyissä, kun Lyseon voitokas joukkue kävi palkintojenjako- ja allekirjoitusreissuilla Helsingissä. Näistäkin tapahtumista voitte lukea lisää tämän julkaisun myöhemmiltä sivuilta. Jari Sihvosen ansioista pari lyseolaista pääsi 14.5. myös keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta avoimeen yleisötilaisuuteen, joka järjestettiin pääministeri Juha Sipilän Kuopion-vierailun yhteydessä.
Lisäksi Pohjois-Savon Liitto järjesti Lyseolla erittäin mieleenpainuvan ja kiinnostavan tilaisuuden: Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen vieraili Kuopiossa ja piti kansalaiskeskustelutilaisuuden Lyseon juhlasalissa 24.11. Osa Lyseon opiskelijoista pääsi osallistumaan tilaisuuteen ja esittämään Kataiselle hyviä kysymyksiä. Lyseon saliin pääsi tuona päivänä ainoastaan metallinpaljastimen läpi, mikä ei ole kovin tavallista lyseolaista elämää.
Tämän lisäksi olemme isännöineet lukioiden kehittämisverkoston Itä-Suomen alueen ja Koulutuskeskiviikko-hankkeen yhteistä seminaaria 4.10. ja Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämää Uusi lukio -kiertuetta 23.11. sekä saaneet musikaalisen joulunalustervehdyksen Helsingin Suomalaisen Klubin mieskuorolta. Kuoron herrat olivat sitä mieltä, että Lyseon nuoret olivat paras yleisö, joka heidän konserteissaan on koskaan ollut.
Olemme siis kokeneet Lyseossa monipuolisen ja erittäin toimeliaan lukuvuoden.
Nyt on loman ja levon aika!
rehtori Samuli Laitinen
apulaisrehtori Päivi Kiiski
vs. rehtorina 11.9.2017–28.2.2018