Nuorten uusi itsenäisyysjulistus
Koulumme opiskelijat osallistuivat aktiivisesti kaikille Suomen yläkoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen opiskelijoiden tarkoitettuun kilpailuun (http://www.100visio.fi/), jossa oli tarkoitus itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi luoda nuorten itsenäisyysjulistus seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Voittajaksi arvovaltainen raati valitsi koulumme toisen vuositason opiskelijoiden (Olli Kaksonen, Rasmus Keinänen, Santeri Leinonen ja Antti Rossinen) julistuksen.
Julistuksen voit lukea täältä:
bit.ly/suomi100visio
EDUSKUNNASSA PALKINTOA SAAMASSA
15.11.2017 vietettiin suomalaisen demokratian päivää, koska tasan sata vuotta sitten eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Marraskuun 11. päivänä lyseolaiset Olli Kaksonen, Rasmus Keinänen, Santeri Leinonen ja Antti Rossinen oli kutsuttu Eduskuntataloon, koska poikien työ voitti 100visio – nuorten uusi itsenäisyysjulistus -kilpailun.
Illalla paluumatkalla pojat totesivat, että tämmöinen päivä ei usein toistu: se oli vähän jännittävä, sen aikana tapahtui monia epätavallisia asioita ja palkitsemistilaisuudessa eduskunnan valtiosalissa poikien ympärillä parveili valokuvaajia sekä muuta mediaväkeä. Tilaisuutta emännöi eduskunnan puhemies Maria Lohela, ja palkintoraadin perustelut kertoi raadin puheenjohtajana toiminut rouva Jenni Haukio. Tilaisuudessa oli läsnä myös useita kansanedustajia sekä Pohjois-Savosta että muualta Suomesta.
Iltapäivällä voitokas joukkue osallistui eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestettyyn seminaariin, jossa käsiteltiin demokratiaa. Tilaisuuden huipennukseksi Lyseon Rasmus Keinänen esitti oman puheenvuoronsa demokratiasta. Järjestäjät olivat antaneet niin epäselvät ohjeet puhetta varten, että Rasmus päätyi määrittelemään näkökulmansa itse – ja tekikin sen niin onnistuneesti, että eduskunnan väki alkoi houkutella Rasmusta kansanedustajaksi.
JA JUHLALLISUUDET JATKUVAT
Valtioneuvoston pitäessä satavuotisjuhlaistuntoaan 4.12.2017 olivat ns. itsenäisyyssenaatin sukujen edustajien lisäksi paikalla myös Antti, Rasmus ja Santeri. Juhlaistunnon päätyttyä Rasmus luki ministereiden läsnäollessa nuorten uuden itsenäisyysjulistuksen. Tämän jälkeen juhlallisuudet siirtyivät Säätytaloon, jossa pojat allekirjoittivat julistuksen, jonka kopiot annettiin kilpailun valtakunnallisen raadin puheenjohtajalle tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukiolle, pääministerille, eduskunnalle, eduskunnan puhemiehelle, itsenäisyyssenaatin suvuille, Satakuntaliitolle, Pohjois-Savon liitolle sekä Kuopion torin alla sijaitsevaan aikakapseliin.
Voittajaryhmä sai palkinnokseen vierailun Kansallisteatteriin Koivu ja tähti -näytelmän esitykseen 15.12.2017. Ennen näytäntöä teatterin tuotantojohtaja Päivi Isosaari kierrätti ryhmää teatterin näyttämöllä ja kulisseissa. Voittoisat opiskelijamme tapasivat ja haastattivat myös esityksen näyttelijöitä Riku Niemistä ja Katariina Kaituetta iltapalan äärellä.
Lyseon päivä 4.12.2017
Lyseon päivän teemana oli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Suomen menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Saimme kouluumme monipuolisen joukon vierailijoita, jotka pitivät opiskelijoille teemaamme liittyviä työpajoja.
Lyseon päivä alkoi yhteisellä salitilaisuudella, jossa esiteltiin vierailijat, joista jälleen ilahduttavan suuri osa oli Lyseon senioreita. Tilaisuudesta siirryttiin teemojen mukaisiin työpajoihin aamupäivän ajaksi.
Menneisyys-pajoja vetäjinä ja aiheina olivat: Kuopion korttelimuseossa työskentelevä museoassistentti Peura Maria Myers (Suomen itsenäistymiseen johtaneita vaiheita kahden fiktiivisen kuopiolaisnuoren näkökulmasta: lyseolaisen ja rullatehtaassa työskentelevän); Suomen historian professori Jussi T. Lappalainen (Suomen itsenäistyminen) sekä poliitikko, toimittaja ja kirjailija, entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Lasse Lehtinen (Miten politiikan tekeminen on muuttunut itsenäisyytemme aikana?).
Nykyisyys-pajoissa olivat: kirjailija Erkka Mykkänen (Haluatko kirjailijaksi?); Savon Sanomien toimittaja Riitta Raatikainen (Disinformaatio verkkovaikuttamisessa); diplomi-insinööri ja innovaatiojohtamisen väitöstutkija Suvi von Becker (Itsensä johtamisen taito ja oman osaamisen tunnistaminen); luovan alan yrittäjä, vapaa toimittaja, yritysvalmentaja ja puhuja Juhani Mykkänen (Kuinka kehittää ideasta jotain, mitä ihmiset oikeasti haluavat) ja Pelastakaa Lapset ry:stä, Max Holm (Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia, mutta toiset lapset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset).
Tulevaisuus-työpajojen vierailijoina olivat: sosiologian yliopistonlehtori, nuorisokulttuurin tutkija Päivi Armila (Käännös kohti reilumpaa maailmaa); kasvatustieteen maisteri, opinto-ohjaaja Leena Ståhlberg (Tulevaisuuden työnhakutaidot); kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, yhteiskuntatieteitten maisteri Veera Willman (Kuopion lähitulevaisuus); digitaalisen markkinoinnin asiantuntija, toimitusjohtaja Aki Karkulahti (Digitaalisuus ja some tulevaisuuden työelämässä); hankekoordinaattori Maarit Niskanen, NEST-keskuksesta (Lukiolaisen kansainvälistymisen uudet tuulet) ja sovelletun fysiikan laitoksen yliopistotutkija ja fysiikan opettaja, yliopiston oppimisympäristöjen kehittäjä Lasse Heikkinen (”Taululle kirjoittaminen on ajanhaaskausta” – yliopisto-opinnot tulevaisuudessa).
Lyseon päivä päättyi nuorisokulttuurin tutkija Päivi Armilan luentoon juhlasalissa.
SUOMI 100 -produktio
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 oli sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Juhlavuoden teemana oli yhdessä tekeminen. Tätä teemaa noudatimme myös Suomi 100-ilmaisutaitoryhmän ja IB-luokkien tekemässä produktiossa, jonka ohjaajana toimi Ulla Karhunen. Eri vuositasojen opiskelijat ideoivat, käsikirjoittivat ja toteuttivat viime kevään, kesän ja syksyn aikana näyttämökohtauksia ja elokuvia niistä suomalaisuutta käsittelevistä teemoista, joita ideoimme yhdessä ryhmän kanssa. Maria Jotunin maailma, naisen asema, saunakulttuuri, sota-aika, suomalainen luonto ja sen säilyminen, urheiluhulluus, suomalaisten kommunikointivaikeudet ja parisuhde sekä kansainvälistyminen pääsivät yhteisen tarinamme aiheiksi ja toivat esiin nykynuorten näkemyksiä suomalaisuudesta ja sen eri vaiheista sadan vuoden aikana.
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden huipentuma 5.12.2017
Suomi100-juhlavuosi sai hienon päätöksen Lyseolla itsenäisyyspäivän aattona. Päivä alkoi ilmaisutaitoryhmän esityksellä juhlasalissa ja jatkui ryhmänohjaajien luokissa, joissa valmistettiin materiaalia Lyseon aikakapselia varten. Lisäksi luokassa 113 oli nähtävillä ryhmän 16C opiskelijan Miitri Oikarisen sotahistoriaan liittyvä näyttely. Arvokkaaseen päivään sisältyi myös Lyseon entisen rehtorin Leena Auvisen muotokuvan paljastus. Lyseon Suomi100-vuosi päättyi itsenäisyysjuhlaan, jossa syksyn ylioppilaat saivat valkolakkinsa.
Helsingin Suomalaisen klubin kuoron vierailu Lyseolla
Helsingin Suomalaisen klubin kuoro piti joulukuussa yhteisen joulukonsertin Kuopion Lauluveljien kanssa Pyhän Johanneksen kirkossa. Kävi ilmi, että kaksi sen laulajista oli ylioppilaita Kuopion Lyseosta eli kirjoittaja (1955) ja Simo Somera (1969). Mitäpä jos kävisimme samalla reissulla laulamassa myös Lyskassa?
Lyskan rehtori Samuli Laitinen otti ehdotuksemme ilolla vastaan, sillä Lyska suunnitteli Suomi-100 teemaviikkoa joulukuun alkuun. Sain suunnitella ja juontaa Lyskan konsertin. Muistin silloin, että Lyskan kasvatti Aaro Jalkanen (1875–1960) pakeni itsenäisyysaktivistina USA:han ja kirjoitti siellä vuonna 1917 koti-ikävissään Kallavesj-laulun virolaiseen sävelmään. Marraskuussa sain tietää, että Kuopion Lyseon lukion Nuorten uusi itsenäisyysjulistus oli voittanut valtakunnallisen Suomi-100 kilpailun. Sain siitä juontooni 100 vuoden lyskalaisen Suomi-100 aikajänteen! Konsertin juhlavaksi nimeksi tuli ”Helsingin Suomalaisen klubin kuoron Suomi-100 joulutervehdys Kuopion Lyseon lukiolle.”
Maanantaina 11.12.2017 kello 11.00 marssimme Suomen ja Lyseon lipuilla varustettuun juhlasaliin laulaen Ylioppilaslaulua ”Kaikukoon nyt laulu maamme niin kuin ukko jyrisee”. 400 nuoren päät kääntyivät. Kerroin Aaro Jalkasesta ja Kallavesj-laulusta, jonka jälkeen Kallavesj kajahti komeasti yhteislauluna korostamaan Suomi-100 aikajännettä! Sitten esittelin kuoron, maestro Henrik Lambergin ja konsertin suomalaiskansalliset laulut. Niiden jälkeen pyysin herroja nousemaan pystyyn, katsomaan silmiin lähintä tyttöä, sai tarttua käteenkin, kunhan ei mennyt pidemmälle! Seurasi serenadi ”Hän kulkevi kuin yli kukkien.” Nuori yleisö oli lopullisesti myyty, kun veli Jyrki Malmio suuteli sen jälkeen ekatenorin oikeudella poskelle lähintä daamia, joka sattui olemaan vt. rehtori Päivi Kiiski!
Akateemisen yllätyksen jälkeen siteerasin saatteeksi sikermälle kansainvälisiä joululauluja Nuorten uutta itsenäisyysjulistusta: ”Rauhallinen ja hyvinvoiva maailma on edellytys rauhalliselle ja hyvinvoivalle Suomelle. Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä tulevaisuudessa.”. Päätteeksi lauloimme lukiolaisten toivomat isänmaalliset eli Suomen laulun ja Finlandian. Jymisevät aplodit ja Päivi Kiiski kiitti Lyskan ja oppilaskunnan puolesta maestroa ja kuoroa korilla, jossa oli Kuopion Lyseon rintanapit jokaiselle kuorolaiselle ja vähän muutakin.
Lopuksi kiitin kuoron puolesta nuoria kuulijoita siitä, että he jaksoivat herpaantumatta seurata esitystämme. ”Me kaikki tällä lavalla olijat toivotamme teille kaikille Oikein Hyvää Joulua, kestävyyttä ja menestystä opinnoissanne ja tulevassa työssänne tämän maan hyväksi itsenäisyysjulistuksenne hengessä! Ilmoitettuani kuoron lähtevän nyt ansaitulle lounaalle Puijon torniin, saimme marssia ulos juhlasalista raikuvien, kirkassilmäisten taputusten keskitse.
Nuorten kuulijoiden innostunut mukanaolo teki meihin, kaksi sukupolvea vanhempiin laulajiin, unohtumattoman vaikutuksen. Sukupolvien välille syntyi yhteys ja minulle tuli tippa silmään. ”Tämä oli paras konserttimme!” kuului monesta suusta ihaillessamme Puijon pyörivästä tornista lumista Kuopiota ja samalla itseämme. (Tapani Riekkinen)
Sigma
Kuopion Lyseon lukion luonnontieteellisen seura Sigma on jatkanut toimintaan perinteiseen tapaan. Toiminnasta päävastuu on ollut toiminnanjohtaja, lehtori Paavo Heiskasella, mutta toiminnassa on ollut erittäin aktiivisesti mukana myös lehtori Miia-Maarit Saarelainen. Sigman hallituksen puheenjohtajana huhtikuiseen vuosikokoukseen saakka toimi opiskelija Tuomo Niiranen ja sen jälkeen opiskelija Eevi Pajala.
Sigman toiminnan keskiössä on edelleen pitkän matematiikan opintojen tukeminen Long Lesson -tapahtumuen avulla. Tapahtuma järjestettiin jälleen jokaisen jakson loppupuolella lauantaipäivänä. Opettajina ovat toimeet runsaslukuinen joukko Lyseon alumneja, jotka nyt opiskelevat matemaattisia aineita, sekä siviilipalvelusmies Aapo ja opettajat Paavo ja Miia-Maarit. IB-puolen opetuksesta ovat huolehtineet pääsääntöisesti IB1-vuoden opiskelijat osana heidän CAS-ohjelmaansa.
Joulun alla vietettiin jo perinteeksi muodostuneet pikkujoulut Canton Hin ravintolassa. Lukuvuoden päätteeksi Sigma jakoi jälleen matemaattisten aineiden innokkaille opiskelijoille stipendejä yli 500 euron edestä sekä kaksi Sanoma Pron lahjoittamaa kirjastipendiä.
Tutortoiminta
Ensimmäisen vuositason opiskelijoiden ryhmäytymistä, lukio-opintojen aloittamista, koulussa viihtymistä ja koulun markkinointityötä on osaltaan tuettu tutortoiminnalla. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoista valitut tutorit toimivat lukiossa aloittavien opiskelijoiden vertaisohjaajina ja ovat auttaneet heitä kurssivalinnoissa, vierailleet heidän opotunneillaan sekä järjestäneet koulussamme erilaisia yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia ja tempauksia osin yhdessä opiskelijakunnan hallituksen kanssa. Kullekin ykkösten ryhmälle on nimetty omat omatutorit, joiden kanssa he tapasivat syksyn mittaan pienemmissä porukoissa. Tutorit ovat vastuussa esimerkiksi kontakti-illan ja ystävänpäivätempauksen järjestämisestä.
Tutoreita on ollut lukuvuonna 2017-18 mukana toiminnassa noin neljäkymmentä. Heidän kanssaan on ollut tutorkokouksia ja koulutuksia useamman kerran lukuvuoden aikana, liittyen heidän tehtäviinsä avoimissa ovissa, yläkouluvierailuilla ja kurssivalinnoissa.
IB-linja
IB-opettajat ovat läpi koko vuoden itsearvioineet IB-linjan toimintaa. IBO edellyttää itsearviointia joka viides vuosi. Opetusta ja oppimista on yritetty edelleen muokata niin, että opiskelijoilla olisi usein mahdollisuus tutkia itse, kommunikoida ja tehdä töitä yhdessä muiden kanssa. Arvioinnissa on painotettu formatiivisen arvioinnin tuomista summatiivisen rinnalle. ATL (approaches to teaching and learning) on tullut tutuksi, ja opettajat perehtyivät myös uuden EE:n (Extended Essay) mukanaan tuomiin muutoksiin.
Joogakerho
Lyseossa toimi tämän lukuvuoden ajan joogakerho. Kokoonnuimme kerran viikossa tiistaisin klo 16-17 lukuun ottamatta ylioppilaskirjoitusten aikaa ja päättöviikkoja. Kokoontumisia oli yhteensä syksyn ja kevään aikana 21 kertaa ja joogaamassa oli mukana opiskelijoita ja opettajia keskimäärin 7-10 henkeä.
IB:llä opiskelevat joogakerholaiset saivat itselle CAS-opintoja ja kansallisen lukion puolella oli mahdollista suorittaa jooga kurssi. Opettajille jooga oli osana Lyseon TYHY-toimintaa. Joogaohjelmista vastasi liikunnanopettaja Marja Meurman.
Työelämämessut
Kuopion Lyseon opiskelijoille tarjottiin ti 28.11. klo 8.30-15 monipuolisesti työelämätietoutta tietoiskujen muodossa: 19 eri alojen työelämän edustajaa tuli kertomaan lukiolaisille omasta työstään, millaisia työpäivät ovat, mitä työ antaa ja toisaalta vaatii. He kertoivat myös kiintoisia tarinoita omista urapoluistaan, miten ovat erilaisten mutkien kautta päätyneet nykyisiin tehtäviinsä. Tällä tavoin tarjottiin lukiolaisille kurkistus työelämään, ettei opiskelijoiden tarvitsisi pohtia omia uramahdollisuuksia vain netin, mielikuvien ja oppilaitosten esittelyjen tarjoaman tiedon varassa. Lyseon työelämäpäivä on toteutettiin yhteistyössä Lyseon lukion aktiivisen vanhempainyhdistyksen kanssa.
Kuopion Lyseon lukioVuosikertomus 2017-201815.5.2018