IB -lukio
Syksyllä 2020 valmistavan vuoden aloitti reilut 30 opiskelijaa. Opettajat jatkoivat jo edellisinä vuosina aloitettua työtä saada valmistavan vuoden kurssit palvelemaan paremmin tulevia IB-opintoja. Learner profile ja ATL tulivat tutuiksi uusille opiskelijoille.
Lukuvuonna 2020-2021 koronapandemia vaikutti kouluihin ja opiskelijoihin ympäri Suomen, mutta Lyseossa olimme onnekkaita, koska olimme etäopiskelussa vain kolme viikkoa.
IB-loppukokeet järjestettiin normaalisti toukokuussa 2021 ja niihin osallistui 20 kokelasta.
Tutortoiminta
Ensimmäisen vuositason opiskelijoiden ryhmäytymistä, lukio-opintojen aloittamista, koulussa viihtymistä ja koulun markkinointityötä on osaltaan tuettu tutortoiminnalla. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoista valitut tutorit toimivat lukiossa aloittavien opiskelijoiden vertaisohjaajina ja ovat auttaneet heitä kurssivalinnoissa, vierailleet heidän opotunneillaan sekä järjestäneet koulussamme erilaisia yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia ja tempauksia osin yhdessä opiskelijakunnan hallituksen kanssa.
Kullekin ykkösten ryhmälle on nimetty omat omatutorit, joiden kanssa he tapasivat syksyn mittaan pienemmissä porukoissa kahden ensimmäisen jakson ajan. Tutorit olivat mukana myös esimerkiksi kontakti-illan järjestämisessä.
Tutoreita on ollut lukuvuonna 2020-2021 mukana toiminnassa noin kolmekymmentä. Heidän kanssaan on ollut tutorkokouksia ja koulutuksia useamman kerran lukuvuoden aikana, liittyen heidän tutortehtäviinsä. Kuluneena lukuvuonna tutortoiminnan markkinointitehtävät ovat olleet koronarajoitusten vuoksi hyvin vähissä, koska avoimia ovia ei ollut ja yläkouluvierailuja ei voitu järjestää kuin etänä. Muutamat tutorit ansioituivat kuitenkin olemalla mukana mm. markkinointivideoiden tekemisessä. Loppukeväästä ideoimme seuraavalle lukuvuodelle lisää uudenlaisia toimintamalleja mahdollisten myöhemminkin jatkuvien koronarajoitusten varalta.
Liikuntatutorit
Liikuntatutor-toiminta käynnistyi Lyseossa lukuvuonna 2019-2020 osana Liikkuva Opiskelija – Ryhtiliike lukiossa -hanketta. Toiminta jatkui myös tänä lukuvuonna 2020-2021 uudella teemalla Ergonomia. Entisten tutoreiden työn jatkajiksi saimme kuusi uutta tutoria. Toiminta käynnistyi toisessa jaksossa ideointipalaverilla ja nykytilan arvioinnilla.
Pohjois-Savon liikunnan järjestämä etäkoulutus tutoreille oli vasta maaliskuun alussa. Koulutuksessa kirkastimme tavoitetta tälle lukuvuodelle. Yhtäjaksoisen istumisen vähentäminen, fyysisen aktiivisuuden edistäminen ja yhteisöllisyyden lisääminen ovat tavoitteita, jotka tukevat monipuolisesti opiskelijoiden ergonomiaa ja hyvinvointia koulutyössä.
Edelliseltä keväältä koronan vuoksi peruuntuneet turnaukset päätettiin järjestää tänä lukuvuonna. Juhlasalin aulaan saimme uuden pingispöydän, jonka tutorpari Eetu ja Lasse ansiokkaasti kokosivat ja laittoivat toimintakuntoon. Siellä alkoi välittömästi välituntisin ja hyppytunneilla aktiivinen pelaaminen. Kun puitteet olivat kunnossa, oli sen myötä mahdollista järjestää pingisturnaus kolmannen jakson päättöviikolle. Osallistujia oli reilu kymmenkunta ja voittosijat menivät abiturienteille.
Neljänteen jaksoon oli suunniteltu kuntosalin vertaisohjausta. Kartoitimme kiinnostusta ja useita opiskelijoita osoitti halukkuutta asiaan, mutta koronakaranteenit ja kolmen viikon etäopiskelujakso vaikuttivat niin, ettei toiminta oikein päässyt vauhtiin. Uusi yritys viidennessä jaksossa ei myöskään tuottanut enää tulosta.
Liikuntasalissa on pyörinyt koko lukuvuoden välituntisin aktiivinen koripallon pelaaminen. Osallistujamäärä on kasvanut koko ajan ja ilahduttavasti myös 1.vuositason opiskelijat ovat löytäneet reitin saliin. Liikuntasalin eteisessä on ollut käytössä riipunta- ja leuanvetotanko. Hankemäärärahan turvin saimme sinne vielä hyppynaruja ja kahvakuulia ulkoliikuntavälineiksi. Harmillisesti koululla alkanut remontti eristi pihaliikuntaan soveliaan alueen huhti-toukokuussa työmaa-alueeksi. Mutta tämän idean työstämistä voimme jatkaa ensi syksynä.
Kaikkien Lyseon opiskelijoiden istumisen tauottamista varten teimme viidenteen ja samalla lukuvuoden viimeiseen jaksoon taukoliikuntaan soveltuvia kuvatauluja jokaista luokkaa varten. Tauluja on neljä erilaista ja niitä jaettiin eri kerroksiin, jotta opiskelijat saisivat mallia monenlaisista liikkeistä. Opettajia kannustettiin pitämään lyhyitä taukoliikuntahetkiä oppituntien aikana. Perinteiseen tapaan myös Lyseon Joulujuhlassa liikuntatutorit liikuttivat koko juhlaväkeä omalla ohjelmalla.
Yhteisöllisyyden lisääminen tavoitteena on vielä järjestymässä koripalloturnaus. Mukaan on ilmoittautunut nyt jo ainakin viisi joukkuetta ja lisää odotellaan. Pelit pelataan viikolla 20 fair play hengessä neljän hengen joukkuein.
Sigma
Kuopion Lyseon lukion luonnontieteellinen seura Sigman hallituksen puheenjohtajana vuosikokoukseen asti toimi opiskelija Carmen Pennanen ja sen jälkeen opiskelija Veeti Ruotsalainen. Toiminnan jatkuvuudesta vastaa toiminnanjohtaja, apulaisrehtori Paavo Heiskanen sekä aktiivisesti toiminnassa mukana oleva matematiikan lehtori Miia-Maarit Saarelainen. Sigma on Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen (KLYY) alainen toimintaseura. Sigman jäsenet ovat samalla myös KLYY:n jäseniä ja oikeutettuja osallistumaan kaikkeen KLYY:n toimintaan sekä muiden toimintaseurojen toimintaan. Jäsenmaksu on 15 euroa vuodessa. KLYY tukee taloudellisesti Sigman toimintaa ja hoitaa muun muassa Sigman puolesta jäsenrekisterin ylläpidon. KLYY:n syyskokous 30.11.2020 pidettiin Lyseon tiloissa.
Sigman toiminnan ytimessä on matematiikan opintojen tukeminen Long Lesson -tapahtumien avulla. Kolmannessa jaksossa Long Lesson jouduttiin perumaan koronakaranteenin takia. Muissa neljässä jaksossa Long Lesson järjestettiin ennen päättöviikkoa lauantaina kello 10-13. Koronan takia opetuksesta vastasivat tänä lukuvuonna pääosin koulun omat opettajat Paavo, Miia-Maarit ja Sampo. Tosin syksyllä mukana oli myös muutamia Lyseon alumneja vapaaehtoisopettajina.
Joulukuun perinteinen pikkujoulutapahtuma jouduttiin koronan takia jättämään tällä kertaa väliin. Lukuvuoden päätteeksi Sigma jakoi jälleen innokkaille matemaattisten aineiden opiskelijoille merkittävän määrän rahastipendejä sekä kaksi Sanoma Pron lahjoittamaa oppikirjastipendiä.
Lyseon päivä 9.10.2020
Vuoden 2020 Lyseon päivää vietettiin Totuus on tuolla jossain -teeman parissa. Luokissa katsottiin entisen lyseolaisen ja nykyisen tubettajan Santeri Hännisen videotervehdys, seurattiin vuoden lyseolaisen Olli Seurin haastattelua ja puhetta, keskusteltiin erilaisesta vaikuttamisesta sekä luotiin omia mainoksia tai tietoiskuja. Tänä vuonna vuoden lyseolaisen puhe järjestettiin videoyhteyden kautta.
Päivän teema johdatteli lukiolaisia ajattelemaan vaikutuksen keinoja varsinkin sosiaalisessa mediassa ja mainonnassa. Opiskelijoita pyydettiin etukäteen pohtimaan itseensä kohdistunutta vaikuttamista ja keskustelemaan tästä ryhmissä. Opiskelijat pääsivät luomaan omia vaikuttavia julkaisuja, esimerkiksi mainoksen tai valeuutisen muodossa. Opiskelijoiden tekemillä mainoksilla ja tietoiskuilla pyrittiin ottamaan kantaa päivän aiheisiin.
Kysyimme Markus Lauriselta, 20B, hänen Lyseon päivästään.
Miten päivä on sujunut?
– Alussa oli vähän tylsää, mutta luokassa tehtiin sitten hauskempia juttuja. Päivän kohokohta oli, kun voitin luokkani Kahoot-kilpailun.
Mitä mieltä olet päivän aiheesta, totuudesta ja vaikuttamisesta?
– On kyllä lukiolaisille ihan tärkeä aihe.
Olitko kuullut vuoden lyseolaisesta, Olli Seurista aiemmin, ja mitä mieltä olit haastattelusta?
– Ei ollut aiemmin tuttu henkilö. Oli ihan kiinnostava haastattelu.
Myös luokassa 19B kuulimme positiivista palautetta Lyseon päivästä, aihe on ollut kiinnostava ja on ollut mukavaa, kun koulussa pääsee tekemään jotain erilaista. Ja varmasti hieman erityisempi päivä on ollut muillekin erinomainen alku syyslomaan.
Vuoden lyseolainen Olli Seuri
Vuoden lyseolainen vuosimallia 2020 on Olli Seuri. Seuri valmistui ylioppilaaksi Kuopion Lyseosta vuonna 2003. Lukion jälkeen Seuri lähti opiskelemaan historiaa Tampereen yliopistoon. Hän on työskennellyt muun muassa toimittajana, yhteiskuntatieteilijänä ja Yleisradion juontajana. Hänet on palkittu vuoden 2017 parhaana journalistina Bonnierin Suurella Journalistipalkinnolla sekä 2019 Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla.
Haastattelussaan Seuri kertoi lukiokokemuksestaan ja opinnoistaan. Seuri kertoi oman lukioaikansa olleen melko kiireistä, mutta toisaalta antaneen hänelle aikaa kasvaa ja etsiä omaa tietänsä. Hän myös jakoi vinkkejä nykyisille lyseolaisille. Hän kehotti meitä pysymään uteliaina ja seuraamaan omia kiinnostuksemme kohteita.
Lyseon päivä huipentui Seurin pitämään puheeseen. Hänen aiheenaan oli Mediamaiseman muutos omin silmin. Hän vei meidät aikajanalla taaksepäin ja kertoi median muutoksesta sekä vertaili vaikuttamisen mahdollisuuksia omassa nuoruudessaan ja nykypäivänä.
(Anna Kellokoski ja Vilma Viitanen, 19B)
Luonnon monimuotoisuutta ja metsien monikäyttöä Kuopion Lyseossa
Lyseossa voi opiskella luonnontutkimusta ja metsäasioita monipuolisesti useilla eri kursseilla. Biologian peruskurssien teoriaopinnot syventyvät soveltavilla, käytännönläheisillä kursseilla, joiden aikana tutustutaan suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden lajeihin sekä tehdään monipuolista maastotutkimusta ja opintoretkiä. Eliökokoelmakurssilla (BI10), eräkurssilla (BI11) ja ekologian kenttäkurssilla (BI13) retkeillään lähiluontokohteissa ja kansallispuistoissa. Luonnontuntemus, luonnossa liikkumisen taidot ja oma luontosuhde syvenevät omakohtaisten ja elämyksellisten luontokokemusten kautta, mikä lisää myös laajempien luonnontieteellisten ilmiöiden ja lainalaisuuksien ymmärtämistä.
Vesi-, suo- ja metsäluontoamme tarkastellaan erityisesti luonnonmonimuotoisuuden näkökulmasta tutkimalla ja havainnoimalla elonkirjoa sen eri tasoilla. Luonnonmonimuotoisuus näyttäytyy ekosysteemien ja luontotyyppien monimuotoisuutena, eliöyhteisöjen eli lajiston runsautena sekä lajien sisäisenä geneettisenä monimuotoisuutena ja elinvoimaisuutena. Luonnonmonimuotoisuus ylläpitää elintärkeitä ekosysteemipalveluita kuten maa- ja vesielinympäristöjen aineiden kiertoa, hiilensidontaa sekä pölytyspalveluita. Näitä tarvitsemme muun muassa ravinnontuotantomme varmistamiseksi. Luonto tarjoaa meille myös monia virkistäytymismahdollisuuksia ja terveysvaikutuksia, joita tutkitaan nyt paljon meillä ja maailmalla. Ekosysteemien ja niiden eliöyhteisöjen tutkiminen ja merkityksen ymmärtäminen on erityisen tärkeää aikana, jolloin meidän on ratkaistava ilmastonmuutoksen, elinympäristöjen saastumisen ja luontokadon kaltaisia haasteita.
Lyseossa toteutettiin kuluneella lukukaudella ensimmäistä kertaa myös uusi, monialainen Metsien monikäyttö -teemaopintokurssi (TO1), jonka aikana suomalaista metsää ja sen kestävää hyödyntämistä tutkitaan eri oppiaineiden näkökulmasta. Metsien monikäyttöä ja kulttuurihistoriallista merkitystä tarkastellaan yhteiskuntaopin, historian, maantieteen, biologian, kemian, fysiikan, terveystiedon ja kuvataiteen oppisisällöissä sekä monipuolisilla opintoretkillä metsäalan yrityksiin ja luontokohteisiin.
Teemakurssilla on tutkiva ja innovatiivinen ote metsään laaja-alaisena ilmiönä ja metsistä saataviin uuden sukupolven tuotteisiin ja palveluihin. Kestävä ja monipuolinen metsien hyödyntäminen on tärkeä osa suomalaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa. Metsän parista löytyy laaja-alaisesti monia mielenkiintoisia jatko-opintomahdollisuuksia ja työnäkymiä, ja tämä teemakurssi kulkee juuri näiden alan ajankohtaisten tapahtumien, tutkimuksen ja työn eturintamassa. Teemaopintojen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä Pohjois-Savon alueellisten tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Sisältöjä suunnitellaan yhdessä Maaseutuammattiin ry:n kanssa, joka myös koordinoi Biotalouden mahdollisuudet ja luova yrittäjyys -hanketta. Lyseo on mukana tässä Olvi-säätiön rahoittamassa hankkeessa yhtenä pilottikouluna.
Meksikolainen tutkijavieras
Neurotieteen tohtori Marcela Cruz Haces oli ilonamme kahden viikon ajan marraskuussa 2020. Marcela elävöitti päiviämme mm. pitämällä zumba-tunteja. Hän piti myös esitelmiä tutkijanurastan sekä kotimaastaan Meksikosta.
Lyseon kässäpajassa langat jalostuvat sukiksi, jotka lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.
Lyseon kässäkerho perustettiin syksyllä 2020 ja se kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kässäkerhossa tehdään erilaisia käsitöitä: jokainen voi itse valita mitä tekee ja ohjaaja auttaa tarvittaessa. Kässäkerhoon voi tulla opettelemaan esimerkiksi neulomista tai virkkaamista aivan alkeista. Edistyneemmät voivat tehdä omia käsitöitään itsenäisesti. Kässäkerhon yhtenä tarkoituksena on myös saada inspiraatiota ja apua muilta kanssakässäilijöiltä.
Kässäkerholaiset neuloivat lukuvuonna 2020-2021 mm. Nenäpäivä2021-sukkia myytäväksi koulun Nenäpäivä-tapahtumaan. Kässäkerhossa neulottuja sukkia lahjoitettiin myös Kys:aan sekä Pelastusarmeijan joulupataan.
Kuopion Lyseon lukioVuosikertomus 2020-202112.5.2021