http://www.ylioppilastutkinto.fi
Mikäli opiskelija on aloittanut tutkinnon suorittamisen keväällä 2022 tai myöhemmin, hänen tutkintoonsa kuuluu vähintään viisi koetta eri tutkintoaineissa. Yhtenä tutkintoon vaadittavista kokeista tulee suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden koe. Lisäksi kokelas suorittaa vähintään neljä koetta vähintään kolmesta eri ryhmästä, jotka ovat
- matematiikan koe,
- toisen kotimaisen kielen koe,
- vieraan kielen koe ja
- reaaliaineen koe.
Vähintään yksi tutkintoon vaadittavista kokeista on vaativamman tason koe (ks. luku 1.2 Kokeet). (L 502/2019, 10 § 1 mom.)
Ylioppilastutkintoa suorittavalta kokelaalta vaadittavaan viiden kokeen yhdistelmään voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Kokelas voi lisäksi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen. (L 502/2019, 10 § 2 mom.)
Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa yhtä aikaa koko maassa: syksyllä syyskuussa ja keväällä maaliskuun puolivälin jälkeen. Ylioppilastutkintolautakunta määrää eri aineiden koepäivät.
Ylioppilastutkinnon kokeet perustuvat aina valtakunnan tuntijaon pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Pakollisten kurssien oppimäärät harvoin riittävät hyvän tuloksen saavuttamiseen, mikäli opiskelijalla ei ole muuta kautta hankittua osaamista aineessa. Huolehdi siis siitä, ettet mene ylioppilastutkintoon liian aikaisin ja riittämättömin valmiuksin!
Kokelas voi hajauttaa ylioppilastutkinnon eri tutkintokerroille; koko tutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana.
Opiskelija ilmoittautuu tutkintoon täyttämällä ilmoittautumislomakkeen Wilmassa, tulostamalla sen ja jättämällä sen allekirjoitettuna koulun kansliaan. Kevään tutkintoon ilmoittaudutaan viimeistään 23.11. ja syksyn tutkintoon viimeistään 5.6. Ilmoittautuminen tutkintoon on sitova. Erityisesti IB-lukion opiskelijoiden tulee ilmoittautuessaan olla tarkkoina siinä, ilmoittautuvatko he suorittamaan koko tutkintoa vai yksittäistä ainetta. Päätös on sitova.
”Kokelas voi sairauden, vamman, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden, vieraskielisyyden taikka muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi suorittaa ylioppilastutkinnon kokeet poikkeavasti (Laki ylioppilastutkinnosta). Edellä mainitut syyt eivät automaattisesti oikeuta erityisjärjestelyiden käyttöön, vaan edellytyksenä on, että syy estää kokelasta suorittamasta koetta samalla tavoin kuin muut kokelaat. Erityisjärjestelyiden tarkoituksena on luoda kokelaille kohtuulliset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kokeiden suorittamiseen. Erityisjärjestelyiden sisältö määräytyy tapauskohtaisesti syiden luonteen ja niiden aiheuttamien vaikeuksien asteen mukaisesti. Lukio-opinnoissa tai muissa opinnoissa havaittu tuen tarve ja toteutetut tukitoimet toimivat yhtenä perusteena erityisjärjestelyiden tarvetta arvioitaessa. Muitakin perusteita voidaan käyttää erityisjärjestelyiden myöntämiselle.” (Ylioppilastutkintolautakunta, Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamista koskevat määräykset ja ohjeet)
”Jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt sairaus, vamma tai muu niihin rinnastettava erityisen painava peruste, eikä erityisjärjestelyjen voida katsoa olevan riittäviä turvaamaan kokelaan edellytykset suorittaa koe yhtäläisesti muihin kokelaisiin nähden, voi Ylioppilastutkintolautakunta ottaa tämän arvostelussa huomioon (Laki ylioppilastutkinnosta). Poikkeavaa arvostelua sovelletaan vain, jos erityisjärjestelyitä ei voida pitää riittävinä turvaamaan kokeen yhtäläisiä suorittamismahdollisuuksia, riippumatta siitä, onko erityisjärjestelyitä haettu tai käytetty. Poikkeava arvostelu ei vaikuta heikentävästi muiden kokelaiden arvosteluun tai arvosanoihin. Ylioppilastutkintolautakunta päättää erityisjärjestelyjen käytöstä sekä koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamisesta arvostelussa kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella.” (Ylioppilastutkintolautakunta, Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamista koskevat määräykset ja ohjeet)
”Hakemus koesuoritusta heikentävän syyn ottamisesta huomioon ylioppilastutkinnossa tehdään kirjallisesti Ylioppilastutkintolautakunnalle. Koesuoritusta heikentävinä syinä otetaan huomioon sairaus tai vamma, erityisen vaikea elämäntilanne, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus tai vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellinen hallinta. Hakemus tehdään viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon ensimmäisen kerran. Hakemuksen voi tehdä myös hajautetun tutkinnon ollessa kesken, jos tarve havaitaan tutkinnon aloittamisen jälkeen.” (Ylioppilastutkintolautakunta, Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamista koskevat määräykset ja ohjeet)
Ylioppilaskokeiden arvosanat ovat seuraavat: laudatur (L), eximia cum laude approbatur (E), magna cum laude approbatur (M), cum laude approbatur (C), lubenter approbatur (B), approbatur (A) ja improbatur (I). Ylioppilastutkintolautakunta määrittelee arvosanojen pisterajat kullakin tutkintokerralla erikseen.
Opiskelija saa ylioppilastutkintotodistuksen sitten, kun hän on suorittanut koko lukion oppimäärän ja on oikeutettu saamaan lukion päättötodistuksen.
Rehtori vastaa kaikista ylioppilaskirjoituksiin liittyvistä asioista. Rehtori ja opinto-ohjaaja antavat yleisinformaatiota tutkinnosta. Varsinaisia infotilaisuuksia järjestetään aina ennen kirjoituksia; ne ovat pakollisia kaikille kyseisiin kirjoituksiin osallistuville. Jokainen aineenopettaja antaa yksittäisiin aineisiin liittyvää informaatiota muun muassa kokeen rakenteesta, pisteityksistä ja vaatimustasosta; opettajat antavat myös ohjausta aineiden vastaustyylejä koskevissa asioissa.
Käymällä yllä olevassa osoitteessa http://www.ylioppilastutkinto.fi saat uusinta tietoa ylioppilaskirjoituksista. Selvitä asioita! Kysele!
Löydät syksyn ja kevään yo-koepäivät myös Lyseon kalenterista.
Kuopion Lyseon lukioOpinto-opas 2022-2023 kolmannen ja neljännen vuositason opiskelijoille14.6.2021