Juho Romakkaniemi - Vuoden Lyseolainen

Minä ja ka­ve­ri­ni Tom­mi Hir­vo­nen saim­me haas­ta­tel­ta­vak­sem­me vuo­den ly­se­o­lai­sen, Juho Ro­mak­ka­nie­men. Kun vii­si­mi­nuut­tis­aika­tau­lua nou­dat­ta­va Ro­mak­ka­nie­mi ko­put­te­li Ly­se­on Kaup­pa­ka­dun puo­leis­ta ovea, veim­me hä­net heti reh­to­rin kans­li­aan. Täl­lä ker­ral­la to­sin po­si­tii­vi­ses­sa mie­les­sä, sil­lä oli haas­tat­te­lun aika. Aloim­me ky­se­le­mään hä­nel­tä hä­nen Ly­seo-muis­tois­taan.

-Juho, mil­tä tun­tuu olla Ly­se­on “päi­vän­san­ka­ri”?

“On oi­ke­as­ti suu­ri kun­nia olla vuo­den ly­se­o­lai­nen. Mi­nul­le ly­se­o­lai­suu­del­la on suu­ri mer­ki­tys. Kun itse olin Ly­se­os­sa, kuun­te­lin kiin­nos­tu­nee­na sil­loi­sia vuo­den ly­se­o­lai­sia. En kyl­lä ku­vi­tel­lut ole­va­ni kos­kaan itse sel­lai­nen”, sa­noi Ro­mak­ka­nie­mi.

-Kuin­ka Ly­seo on muut­tu­nut mie­les­tä­si?

“Ly­se­on hen­ki on edel­leen se sama, hy­vin si­vis­ty­nyt. Fyy­si­ses­ti ra­ken­nus ei ole muut­tu­nut, en­kun­luok­ka­kin on pai­koil­laan”, Ro­mak­ka­nie­mi muis­te­li.

-Onko tä­nään pai­kal­la en­ti­siä opet­ta­ji­a­si?

“Päi­vi Kiis­ki oli mi­nun äi­kä­no­pet­ta­ja­ni ja Ant­ti Sa­vi­nai­nen oli ma­ti­kan­o­pet­ta­ja­ni”, sa­noi Ro­mak­ka­nie­mi ja sa­mal­la Päi­vi itse­a­si­as­sa kä­ve­li kans­li­aan. Hän to­te­si: “Opet­ta­ja­kun­ta on vaih­tu­nut vuo­sien saa­tos­sa, jo­ten sa­mo­ja opet­ta­jia, joi­ta Ro­mak­ka­nie­mel­lä on ol­lut, ei enää juu­ri ole Ly­se­os­sa”. He kui­ten­kin muis­ti­vat en­ti­sen reh­to­rim­me, Lee­na Au­vi­sen, ol­leen Ro­mak­ka­nie­men ai­koi­hin Ly­se­os­sa. Hän tuli Ly­se­oon Ro­mak­ka­nie­men abi­vuon­na.

-Seu­raa­va ky­sy­mys kos­ki jo­tain tiet­tyä muis­toa, joka hä­nel­le oli­si Ly­se­on ajois­ta. Onko si­nul­la sel­lai­sia, Ro­mak­ka­nie­mi?

Nau­rah­ta­en Ro­mak­ka­nie­mi muis­ti: “Tap­pio (sil­loi­sen) op­pi­las­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja­vaa­leis­sa Han­na Kel­lo­kos­kel­le. Vie­lä enem­män mi­nua har­mit­ti se, että en pääs­syt vas­taan­ot­ta­maan Mart­ti Ahti­saar­ta, kun hän pre­si­dent­ti­kau­ten­sa alku­vai­heil­la kävi Ly­se­os­sa, sen hom­man sai Han­na”.  Har­mi­tus kui­ten­kin kor­vau­tui, sil­lä Ro­mak­ka­nie­mi hu­vit­tu­nee­na vas­ta­si, että on pääs­syt jäl­keen­päin kät­te­le­mään Ahti­saar­ta ai­van kah­den kes­ken.

-Vii­mei­nen vi­ral­li­nen ky­sy­mys; mitä eri­tyis­tä muis­tat opis­ke­lu­ajoilta?

“Sig­ma-ker­ho oli Ly­se­on oma­laa­tui­nen jut­tu. Kou­lu ei myös­kään ol­lut opis­ke­li­joil­le pel­käs­tään kou­lu, vaan paik­ka, jos­sa otet­tiin vas­tuu omas­ta op­pi­mi­ses­taan”, Ro­mak­ka­nie­mi muis­te­li.

-Onko si­nul­la suu­ria sa­no­ja vie­lä lo­puk­si?

Ro­mak­ka­nie­mi nau­rah­ti ja sa­noi, että nii­tä on rut­kas­ti hä­nen pu­hees­saan.

Seu­raa­vak­si siir­ryim­me­kin kuu­le­maan hä­nen sa­no­jaan juh­la­sa­liin.

Juho pu­hees­saan kä­sit­te­li kol­mea asi­aa: omia muis­to­jaan Ly­se­os­ta, omaa his­to­ri­aan­sa ja “kir­jet­tä” Ly­seo-ai­ko­jen it­sel­len­sä. Hän sa­noi pu­heen­sa aluk­si, että vaik­ka on­kin kli­seis­tä sa­noa, että on suu­ri kun­nia olla vuo­den ly­se­o­lai­nen, on se sil­ti tot­ta. Hä­nen mu­kaan­sa hän ja hä­nen tun­te­man­sa ly­se­o­lai­set ovat yl­pei­tä opin­ah­jos­taan.

Oma in­nos­tus po­liit­ti­seen uraan tuli, kun hä­nen äi­tin­sä toi­mi Vih­rei­den kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­na. Ta­pa­si­pa hän vie­lä ny­kyi­sen työ­kump­pa­nin­sa, Jyr­ki Ka­tai­sen Sii­lin­jär­vel­tä, Ly­se­on ai­koi­naan. Omien sa­no­jen­sa mu­kaan hän on jo lap­ses­ta asti ol­lut ute­li­as ja maa­il­mas­ta kiin­nos­tu­nut fi­lo­so­fi.

Kir­jees­sä it­sel­leen 19 vuot­ta taak­se­päin hän ker­toi, että sen kir­jeen an­si­os­ta hän oli­si vält­ty­nyt mo­nil­ta vir­heil­tä. Hän sa­mal­la pu­hut­te­li mei­tä ny­kyi­siä opis­ke­li­joi­ta. Oh­jeet ku­ten “vaa­li­kaa Ly­se­on hen­keä ja vie­kää sitä eteen­päin” ja “Älä jätä huo­mi­sek­si sitä, jon­ka voi­sit jo tä­nään teh­dä” var­mas­ti up­po­si­vat mo­niin kuu­li­joi­hin, kuu­luu­han teh­tä­vien ajois­sa te­ke­mi­nen ly­se­o­lais­ten ar­keen.

Ro­mak­ka­nie­mi va­loi us­koa opis­ke­li­joi­hin sa­no­mal­la, että vir­heis­tään op­pii. Voi jopa op­pia tois­ten vir­heis­tä mut­ta tyh­mät ei­vät opi ke­nen­kään vir­heis­tä. Hä­nen mu­kaan­sa juu­ri is­tu­ma­li­has­ten koko mää­rit­tää vii­sau­den. Hän ke­hot­ti myös ha­keu­tu­maan sel­lais­ten ih­mis­ten seu­raan, joil­la on sa­man­lai­set ar­vot. Hei­dän kans­saan on help­po viet­tää oman­ar­vois­ta elä­mää. Pu­heen­sa lo­puk­si hän ke­hot­ti ly­se­o­lai­sia muut­ta­maan maa­il­maa.

Kii­tos Juho Ro­mak­ka­nie­mel­le pu­hees­ta ja vie­rai­lus­ta.

Valt­te­ri Soi­ni­nen ja Tom­mi Hir­vo­nen

 Juho Ro­mak­ka­nie­mi toi­mii Eu­roo­pan ko­mis­si­on vara­pu­heen­joh­ta­ja Jyr­ki Ka­tai­sen ka­bi­net­ti­pääl­lik­kö­nä. Ro­mak­ka­nie­mi on kir­joit­ta­nut yli­op­pi­laak­si Kuo­pi­on Ly­se­on lu­ki­os­ta vuon­na 1996.

Juho Ro­mak­ka­nie­mi pi­tä­mäs­sä juh­la­pu­het­ta.