Lukion maantieteen olympialaismittelöt Moskovassa johtivat suomalaisen hopeamitaliin.

Seppo Kokki

11.8.2015 Venäjällä Moskovassa järjestettiin jälleen maantieteen olympialaiset, johon kerättiin neljän hengen joukkueita eri maista, muun muassa Suomesta. Olympialaiset kestivät yhteensä kuusi päivää, joiden aikana 16-19 vuotiaat lukiolaiset saivat esitellä taitojaan erilaisten tehtävien parissa. Olympialaisissa ei ollut kuitenkaan kyse pelkästään kisaamisesta, vaan osallistujille järjestettiin myös muutakin toimintaa, esimerkiksi musiikkitapahtumia ja erilaisia opastettuja kierroksia. Suomesta kisailemaan lähteneen joukkueen yksi jäsen oli Kuopion Lyseon lukiossa abivuotta opiskeleva Seppo Kokki, joka kiinnostui maantiedosta lukiossa.

– Peruskoulussa maantieto oli minulle oikeastaan jopa inhokkiaine, sillä esimerkiksi Suomen jokien opettelu tuntui ikävältä. Mutta lukiossa alkoi sitten kiinnostaa, kun maantiedosta tuli tieteellisemmän oloista.

Kokki opiskeli maantieteen neloskurssilla, kun hänen opettajansa järjesti jokaisen kurssilaisen kilpailun alkukarsintoihin. Kokki ajatteli, että olisi luultavasti muutenkin hakenut kilpailuun, sillä hän koki maantieteen vahvana aineena. Hän on lisäksi osallistunut myös lukion matematiikka- ja fysiikkakilpailuihin. Lopulta Kokki sai kuulla, että hänet oli valittu Suomen joukkueeseen. Olympialaisissa Kokkia ei tuntunut enää jännittävän.

– Itseasiassa minua jännitti enemmän tulokset siitä, pääsenkö mukaan olympiajoukkueeseen. Alkukarsinnasta valittiin 12 parasta, jotka pääsivät Helsinkiin valmennukseen ja valmennuksessa tehtiin useita testejä, joiden perusteella puolestaan valittiin neljä, jotka pääsivät kansainväliseen kisaan. Kansainvälinen kisa ei enää jännittänyt, sillä menin sinne asenteella, että olin jo voittanut päästyäni ylipäätään joukkueeseen.

Olympialaisissa lukiolaiset pääsivät suorittamaan muun muassa erilaisia testejä ja kenttätöitä.

– Testit muistuttivat lukion kokeita, kun taas kenttätyö oli jaettu neljään rastiin. Kenttätyö suoritettiin ulkona ja kullakin rastilla oli jokin tehtävä. Esimerkiksi yhdellä rastilla piirsimme kartan ja näköaistin avulla jokilaakson korkeuskäyrän sekä tunnistimme kallion kivilajeja, kun taas toisella rastilla pääsimme arvioimaan yhden kaupungin kortteleista asukastiheyttä.

Kilpailussa ei jaettu rahapalkintoja, mutta sen sijaan kilpailijoilla oli mahdollisuus voittaa muun muassa laukkuja, takkeja, paitoja, otsalamppuja, navigaattoreita tai venäjänkielisiä National Geographic lehtiä. Parhaimmille jaettiin kulta- ja hopeamitaleja. Kokki itse saavutti huiman 17. sijan 160:stä osallistuneesta, ja sai siitä hyvästä hopeamitalin. Tulevaisuudessa Kokkia kiinnostaisi jatkaa työskentelyä maantieteen parissa, tai kenties geologian.

– Luultavasti geologian, sillä minusta tuntuu, että geologit saavat paremmin töitä, Kokki toteaa hymyillen.

Viralliset tulokset: http://igeo2015.com/conf2015/tests-results/

–Iida-Elisa ja Marianne–